Harrastusten mailmaan hypättiin syksyllä 2013 heti Ilon kotiutumisen jälkeen. Vuoden sisään kävimme pentukurssin, tokon alkeiskurssin, agilityn alkeiskurssin ja tavoitteellisesti treenavien tokokurssin. Tällä hetkellä tokoilemme kerran viikossa nuorten koirien tehoryhmässä ja aksaamme kerran viikossa. Harrastamme tavoitteellisesti tokoa, omaksi iloksi ja mielenvirkistykseksi agilityä, jäljestystä, canicrossia (myöhemmin myös muita vetojuttuja), rally-tokoa ja temppuilua, sekä satunnaisesti paimentamista. Toistaiseksi paimennusta on tehty valitettavan vähän, mutta jo vähisillä kerroilla on saanut huomata, että Ilo on selvästi syttynyt niin lampaille kuin ankoillekin. Viettiä löytyy, vaistot pelaa ja kuuliaisuus toimii. Tulevaisuudessa on aikeissa päästä säänöllisesti paimentamaan. Ilo on päässyt kokeilemaan monenlaista, ainakin hakua, doboa, koiratanssia, flyballia, frisbeetä ja pallopaimennusta ja Ilosta olisi loistava harrastuskaveri vaikka mihin. Kisauran starttasimme tokossa maaliskuussa 2015 ja ennen sääntöjen uudistusta saimme kasaan koularin TK1.
Ilo on hurjan hauska ja hieno harrastuskaveri. Se lähtee hommiin mielellään ja suorittaa saamansa tehtävät kunnialla. Ilo kiihtyy nollasta sataan hetkessä, osaa rentoutua odotellessa ja oman vuoron koittaessa on heti valmis hommiin. Kotona minun tarvitsee vain mainita "hommiin", pakata treenikamppeet tai pukea lenkkivaatteet ja ympärilläni häärää iloinen koira. Ilon kanssa on mukava tehdä töitä kun se oppii nopeasti, tekee mielellään ja palkkautuu helposti. Se on helppo motivoida ruolla ja lelulla, jälkimmäistä käytetään enemmän. Treenatessa Ilo ei ota juurikaan häiriötä vaan se keskittyy hommiinsa. Ilo on kiltti, anteeksiantavainen ja kuuliainen harrastuskaveri, se tekee aina parhaansa. Tosin agilitykentällä tuosta aina niin kiltistä, nöyrästä ja hiljaisesta koirasta kuoriutuu röyhkeä(hkö), äänekäs ja salamannopea estetykki ;). Pienestä koirasta löytyy käsittämättömän paljon asennetta!