Kennel Wirneen

Laura Lönnberg

040-732 8758

laura.lonnberg @ gmail.com

Wirneen Niin On Nätti "Hupi"

Kuva Jenny Söderlund

Rotu: Australianpaimenkoira

Sukupuoli: Narttu

Syntynyt: 21.11.2016

Väri: Punainen valkoisin ja tan merkein

Paino: 16kg (11 kk)

Korkeus: 51cm (11kk)

Isä: Ardiente Lingote De Oro "Pii"

Emä: BH TK2 Wirneen Ilopilleri "Ilo"

Terveys:
Silmät pentuterveet
HSF4 terve 
HUU terve
MDR1 terve
CMR1 kantaja

Kasvattaja: Laura Lönnberg, kennel Wirneen

Omistajat: Laura Lönnberg ja Jenny Söderlund

Kuva Jenny Söderlund

Hupi Jennyn sanoin:

Hupion isosti odotettu Elämäni Koiran pentu. Koen olevani etuoikeutettu, sillä olen saanut olla Hupin elämässä mukana sen syntymästä asti. Hupi oli pentueestaan se pentu, jota ei voinut olla huomaamatta. Hupi tuli aina ensimmäisten joukossa tervehtimään ja kiipesi syliin. Tomera, touhukas, reipas, leikkisä ja melkoinen tättärä pentu.  Tutki häntä pystyssä ja häntä heiluen maailmaa. Pentuaikana Hupin kanssa pitikin hieman keskustella asioista. Saako ihmiselle sanoa vastaan kun kielletään tekemästä asiaa x, saako naskalihampaat edellä hypätä reiteen/käsivarteen/varpaaseen/pehvaan, saako varastaa ruokaa, saako tuhota asuntoa, saako remmissä kiskoa tai saako toisille koirille haukkua. Hupi sai hyvin nopeasti lempinimen Hupinaattori.

 

Hupi on aivan käsittämättömän ihana, hassu ja persoonallinen tyyppi. Hupilla on todella paljon hassuja ilmeitä, eleitä ja tapoja. Päivä päivältä olen enemmän sitä mieltä, että nimi sopii kuin nenä päähän. Hupi on monella tapaa todella ilmeikäs koira. Hupi näyttääkin usein huvittuneelta kun suupielet menee rypylle tai suupielet nousee, hampaat vilkkuu ja valtava kieli roikkuu poskella. Hupilta löytyy myös ihana wirnistys, mutta sitä se käyttää harkitummin. Hupi näyttää harvoin totiselta ja suupielet ylöspäin tuntuu olevan sen motto.

 

Hupissa on vähän itsenäisyyttä ja itsepäisyyttä. Hupin kanssa tietyistä asioista on joutunut taistelemaan ja asioita on joutunut vääntämään rautakiskosta. Hupissa on samaan aikaan käsittämätön määrä sisua, säpäkkyyttä, röyhkeyttä, rohkeutta, periksiantamattomuutta ja itsevarmuutta, mutta kuitenkin tietynlaista epävarmuutta. Hupi on todella iloinen, innokas ja leikkisä koira. Hupin mielestä elämä on suuri ja mahtava leikkikenttä. Hupi on magee ja mystinen tyyppi. Arjessa joutuu  työstämään vähän enemmän, koska vauhtia, intoa ja tekemisen meininkiä riittää. Hupi huomaa ympäriltään kaiken ja reagoi asioihin nopeasti.  Off-nappi on tullut jälkitoimituksena, mutta nykyään Hupi rauhoittuu mahtavasti kotona ja aika kivasti myös muualla. Kierrokset on alkanut tasoittumaan, vaikka edelleen nostaa kierrokset 0-100 salamannopeasti - niin hyvässä kuin pahassakin. Hupi suhtautuu todella ihanasti ihmisiin, se rakastaa ihan kaikkia ihmisiä ja erityisesti lapset on suuressa suosiossa. Hupi rakastaa myös toisia koiria ja on tullut kaikkien kanssa toimeen.

 

Hupin kanssa suhde ei tullut automaattisesti "pentupaketin mukana" ja suhde alkoi muodostua hiljalleen. Suhteen luomiseen vaikutti varmasti se, että kuljin koirien kanssa liikaa yhdessä - Hupi vahvisti suhdetta Iloon, minun sijaan. Pentuaikana Hupi on ollut aika erilainen, mitä Ilo on ollut koskaan ja minä syyllistyin aivan liikaa vertailemaan koiria keskenään, enkä siksi oikein kunnolla ehkä rohkaistunut tutustumaan Hupiin omana itsenään. Harrastuksissa työstettiin yleistä fiilistä, vahvistettiin meidän välistä suhdetta, pidettiin hauskaa ja leikittiin ennen kuin alettiin keskittyä varsinaisiin hommiin. Suhteen työstäminen kannatti ja nykyään nuo ajat tuntuu todella kaukaisilta.

Hupi on kotiutumisesta asti käynyt hallilla säännöllisesti ja Hupi menee halliin intoa puhkuen. Hupi oppii nopeasti, jos minä osaan sitä opettaa ja lähtee puuhailemaan mielellään. Hupi on työintoinen, vauhdikas ja sen työilme on todella kiva. Hupi on ahne ja leikkisä, joten palkaksi kelpaa ruoka ja leikkiminen. Hupilta löytyy taistelutahtoa ja saalisviettiä. Toistaiseksi Hupi on suunnannut tarmonsa tokoon, Hupista tulee tokokoira ja tavoitteena on valioituminen. Hupi on tehnyt monipuolisesti eri luokkien liikkeitä, mutta Hupin kanssa ei ole pidetty mitään kiirettä ja liikkeet on vielä aivan alkutekijöissään.   Hupi on päässyt kokeilemaan myös agilityä ja jäljestystä - ja osoittanut taipumusta molempiin lajeihin.

Hupi on todella keskeneräinen ja pentumainen vielä 11 kuukauden iässä. Hitaasti kypsyvää tyyppiä selvästi ja vain paranee vanhetessaan. Odotan innolla ja mielenkiinnolla, mitä tästä ihanan valloittavasta ja vallattomasta duracell-pupusta vielä tuleekaan.  Hupi on vähän kaheli, mutta aivan ihana kaheli ja se on hurmannut koko meidän perheen.

Kuvat Ida Lehtonen